Kanttikone vs Särmäyspuristin

Peltisepänliikkeissä on perinteisesti käytetty kanttikoneita ja levykonepajoissa sekä ohutlevyteollisuudessa särmäyspuristimia. Periaatteessa molemmat koneet tekevät samaa asiaa, eli taivuttavat metallilevyjä. Eroavaisuuksia on kuitenkin toimintaperiaatteissa.

Tässä ensin kuvilla demonstroitu yksinkertaistetusti molempien koneiden toiminta.

Viime vuosina Euroopassa ja Yhdysvalloissa 30 % ohutlevytehtaista on valmis investoimaan kanttikoneeseen särmäyspuristimen sijaan. Syy on yksinkertainen: isojen kappaleiden kanssa kanttikoneen käyttö on huomattavasti käyttäjäystävällisempää ja ergonomisempaa. Esimerkiksi ovilevyn taivutus, iso aihio lepää kanttikoneen takavastepöydällä, käyttäjän tarvitsematta koskea siihen taivutuksen aikana.

Lisäksi kanttikone ei vaadi työkalujenvaihtoa eri astekulmille ja sillä voi tehdä kaaren taivutuksia niillä samoilla “perustyökaluilla”. Toki kanttikoneeseenkin on saatavilla erilaisia työkaluja erikoistöihin ja tämä asia usein unohtuu, koska normaalit työkalut ovat niin monikäyttöisiä. Lisätwistin antaa myös kahteen suuntaan kanttaavat kanttikoneet, jotka avaavat täysin uusia mahdollisuuksia, kappaleen käsittelyn ja automaation kautta. Kappaletta ei tarvitsekaan enää kääntää, koska kone taivuttaa molempiin suuntiin ja automaation ansiosta osaan profiileita kosketaan vain kun aihio laitetaan koneeseen ja valmis profiili otetaan pois.

Totta on myös, että yhä useammissa peltisepänliikkeisiin on investoitu särmäyspuristimia.

Särmäyspuristin on siitä hyvä kone, varsinkin jos tonneja, siis voimaa on riittävästi, että sillä päästään taivuttamaan paksujakin levyjä. Alatyökalun V-aukkoa suurentamalla voidaan myydyimmän kokoluokan 3100 leveän ja 175tn särmäyspuristimella päästä taivuttamaan V50 alatyökalulla jopa 6mm terästä kokomatkalta. Hydraulisen särmäyspuristimen kanssa samalla koneella voidaan taivuttaa 2000 pitkää terästä aina 8mm paksuuteen asti ja alaterää isontamalla jopa vahvempiakin. Tässä piileekin yksi särmäyspuristimen hyvä puoli: työkaluja vaihtamalla voidaan tehdä mitä ihmeellisempiä muotoja ja koneen maksimi taivutuspaksuuteen voidaan vaikuttaa. Toki työkalut maksavat, mutta ovat oikein käytettynä pitkäikäisiä.

Särmäyspuristin on myös profiilista riippuen myös nopeampi, koska yhdellä liikkeellä tehdään taivutus, kun vastaavasti kanttikone tarvitsee kaksi liikettä puristus ja taivutus.

Molemmilla koneilla on hyvät puolensa ja paikkansa levytuotannossa. Hyvin pelkistetysti voi muotoilla seuraavaa: ohuemman pään levyt sekä paljon monimuotoisia yksittäiskappaleita ja isoja aihioita niin kanttikone on paikallaan. Sarjat ja vahvemmat levyt ovat ilman muuta särmäyspuristimen heiniä.

Nykyisin tuntuu olevan vallalla trendi, jossa tilaaja haluaa yhdestä paikasta mahdollisimman kattavat palvelut. Varsinkin peltisepänliikkeiltä mielellään kysytään rakennuspeltilistojen lisäksi kaiken näköisiä tukilistoja ja -rankoja. Samoin levypajan olisi pystyttävä tarjoamaan peltiverhoukset raskaiden rakenteiden “kylkeen”. Nämä ovat tilanteita, jotka ratkotaan hyvillä alihankintaverkostoilla tai investoimalla molemmat taivutuskoneet omaan tuotantoon.

Konekauppiaana suosittelen tietenkin jälkimmäistä vaihtoehtoa. 😉

No, oli niin tai näin allekirjoittanut neuvoo kaikissa tilanteissa, konetyypin, koneen, leveyden, ohjauksen, takavasteen, voiman, työkalujen valinnassa, niillä tiedoilla, joita levytöistä ja -koneista on 40 vuodessa kertynyt.

Ai niin, se ikuinen keskustelu virallisista nimistä. Särmäyspuristin on särmäyspuristin virallisestikin, toki kuulee myös lempinimiä: särmä, särmäri. Kanttikoneesta puolestaan näkee joskus nimityksen levynkulmauskone, mutta kuten Opetushallituksen kirjasta, Tauno Melkko – ”Kattopeltisepän ammattitekniikka” saa lukea, virallisesti kanttikone on särmäyskone.

Sami Vornanen

Entinen peltiseppä ja yrittäjä

Nykyisin konemyyjä

050 366 7006

Soita